3 kuukautta !

lol jouduin lukemaan mun edellisen blogikirjotuksen ennen kun rupesin kirjottamaan tätä, koska mulla ei ollut mitään hajua mihin asti oon infonnut teitä elämästä täällä…………….. miten niin en ole kirjottanut vähään aikaan?

Tosiaan asiaa ois tietysti monen sivun mitalla mut yritän nyt tiivistää tätä tekstiä ja kertoo ehkä jotakin tärkeämmästäkin kuin: ”Tänään istuin koulussa ja oli tylsää, yllätys”. Mut voin ainakin alottaa ihan tällasella perusjutulla eli säällä. :----------D (no se on tärkeetä!)

 Mä kuulen kyllä koko ajan Suomen säästä, kun skypetän porukoiden kanssa mut on oikeesti vaikee uskoa että siellä on jo tullut lunta ja aamusin on pakkasta! hrrrrrrr. Mä jäädyn täällä joka päivä kuoliaaks, ja jos otetaan huomioon että päivälämpötilat menee tällä hetkellä suunnilleen aamun 10 asteen ja iltapäivän 15 välillä niin en ymmärrä itekään miten Suomessa selvitään. xD viime viikolla täällä oli maailman oudointa säätä taas vaihteeks. Alkuviikko oli perus”kylmää” mut sit yhtäkkiä lauantaina joku hirmumyrskyn tapanen päätti iskeä, eli sato aivan kaatamalla ja oli joku 20 astetta. Joo toi lämpötila kuulostaa ihan kivalta mut trust me, ite keli ei ollut. Kotiintulomatkalla multa hajos sateenvarjo kun tuuli niin kovaa ja siinä vaiheessa kun pääsin kotiin näytin siltä kuin oisin just käyny vaatteet päällä suihkussa.. mun kenkien kesti 2 päivää kuivua… Mut sitten sade lakkas ja pam, sunnuntaina oli 24 astetta. =D Mut niin nopeesti kun toi lämpö tulikin niin se myös hävis ja maanantaina palattiin perus ”kylmyyteen”. :<

Viime viikon perjantaina käytiin koko poppoolla (miinus hostiskä, se oli tietysti töissä)  kattomassa hostukin maalausryhmän taidenäyttelyä. JEEEEEE OLI SUPERIA. Joo taide ei ihan iske, mut sen jälkeen lähettiin käymään Yokohaman Chuukagaissa eli Chinatownissa. Äääää se oli oikeesti kivaa. Oon käyny tuolla yhen kerran aikasemminkin eli ihan ekana päivänä kun tulin tähän perheeseen (3 kuukautta sitten btw….) ja voin sanoa että vähän on asiat siitä ajasta muuttunut. Oli hullun siistiä huomata miten erilaisissa (eli rennoissa) fiiliksissä nyt oltiin verrattuna alkuun. :) Ja samalla tajus sen miten paljon mä oon oikeesti oppinut puhumaan japania! Ekana päivänä sanoin suunnilleen vaan kyllä joka asiaan enkä edes ymmärätänyt suurinta osaa siitä mitä mulle puhuttiin. Nyt taas pystyy juttelemaan ihan siitä mitä tulee mieleen ja oikeesti jopa ymmärtää suurimman osan siitä mitä itellekin sanotaan. :----------D Sieltä palailtiinkin sitten vasta ilta puol yheltätoista ja kotiin tultuamme hostäiti tokas mulle: ”Ainiin Nina, sullahan on huomenna koulua!” Ihanks tosi? >___> Lauantai mentiin sitten väsyneissä merkeissä…

Lauantai olikin mielenkiintonen päivä. :-----) Lyhyestä virsi kaunis (eiku mitä?): mentiin koulun jälkeen Emilyn kanssa Shinagawan asemalle à hengattiin siellä pari tuntia koulupuvuissa à törmättiin kahteen opettajaan à saatiin aivan järkyttävät huudot. :)))))) Jei jei, kokemus sekin. Koska meijän koulu on siis tunnettu yksityiskoulu niin meillä on myös järkyttävän tiukat säännöt. Yks isoimmista on se, että koulun jälkeen pitäis mennä suoraan kotiin ja koulupuku päällä ei saa jäädä hengailemaan yhtään mihinkään. Yleensähän mulla on siis vaihtovaatteet mukana just siks, koska asun niin kaukana koulusta, että jos menisin kotiin vaihtaa vaatteet niin siihen mun päivä sit kuluiskin, lol. Mut koska Emilyllä ei ollut vaihtovaatteita niin päätettiin vaan sit olla koulupuvuissa.. ei taidettu hirveesti aatella että maailma kaatuu siihen, varsinkin jos ottaa huomioon, että meijän koulun tyttöjä näkee joka päivä tekemässä ihan samaa. :-----D mut kai ne sit vaan on fiksumpii, eikä jää kiinni. Ja hahah, tietysti molemmat maikat opettaa mua….

Tällä viikolla tapasin maanantaina koulun jälkeen (vaihdettuani vaatteet!) Jennan ja Soran. Jenna on siis mun hostveljen koulussa oleva vaihtari ja Sora sen kaveri. Hengailtiin Yokohamassa ja se oli jotain maailman huvittavinta. Ekanakin mä jätin puhelimeni kouluun (älkää kysykö miten se onnistu..) joten oli aika kiva ettiä toisiamme sitten tuolta asemalta. Yokohama kun ei ole mikään maailman pienin paikka……. onneks kuitenkin läydettiin lopulta toisemme, varmaan taas sen ansoista että mut on aika helppo bongata japanilaisten joukosta. ;D Mut huvittavuus alko siitä kun tavattiin, puhuttiin nimittäin sekasin suomea ja japania (ja käytettiin kyllä myös käsimerkkejä ahkerasti), kuolin nauruun puolet ajasta. Sora on siis tosi kiinnostunut suomenkielestä ja esittelikin ittesä mulle suomeks. Mun ilme oli siinä vaiheessa näkemisen arvonen…. Mut tosiaan käytiin myös purikurassa, harmi etten voi esitellä niitä kuvia, ne oli nimittäin superhienoja……… arvatkaa vaan miten ulkomaalaiselta näytin taas kun Jenna näyttää ensinnäkin ihan japanilaiselta ja mä olin molempia tyttöjä varmaan 10 senttiä pidempi. :---D  No mut kumminkin, hemmetin hauskaa oli. =)

Keskiviikkona oli sitten vapaapäivä, koska oli joku työläisten päivä tmv. eli Vappu. Päivää en kumminkaan viettäny ihan sillä suomalaisten suosimalla vapunviettotavalla, vaan lähinnä tanssia treenatessa… Me ollaan siis viimeaikoina koulussa tanssissa (se on oppiaine lol) keksitty ryhmissä omat tanssit ja torstaina ne kuvattiin! Se oli siis näitten tyttöjen tanssikoe ja koska en halunnut nolata mun ryhmää täysin niin päätin oikeasti treenata sen kuntoon. Ei varmaan tarvitse edes kertoa miten laiska oon ollut koulussa kun ollaan treenattu tota, ja sen ansiosta osasin siitä ehkä yks neljäsosan ennen keskiviikkoa… :D Mut keskiviikkona sitten reenasin ja reenasin ja sen ansiosta torstaina sujukin jo hyvin. :) Skypetin myös vihdoin Essin kanssa ja äääääää kun oli jees. On se kyllä vaan välillä ihan kiva kuulla miten sielläkin päin menee ja jauhaa kaikista asioista ihan vapautuneesti. :----D

Ens viikon sunnuntaina mulla onkin sitten edessä 日本語能力試験 (nihongo nouryoku shiken) eli japaninkielen tasokoe johon mun pitäs varmaan tälläkin hetkellä opiskella mutttttta kun olen laiska. :< Koulussa taas alkaa parin viikon päästä koeviikko ja odotan sitä kuin kuuta nousevaa. Koeviikolla päästään aina 12 maissa koulusta ja saadaan sen jälkeen myös pari vapaapäivää eli iso jeee. :D Joulukuu tulee muutenkin olemaan superrento kuukausi, koko kuussa on yhteensä  5 kunnollista koulupäivää.. :---D Ja saatiin tänään tietää kuka pääsee mihinkin luokkaretkelle ja pääsin sinne minne halusinkin! (eli Wasedan yliopstoon käymään :D) Täällä käsite luokkaretki ei oo ihan samanlainen kuin Suomessa siis, tää on enemmänkin opintoretki tai joku sellanen. Saatiin valita 25 jutun joukosta 5 mihin halutaan ja sitten ne kai jollain arvottiin tai päätettiin, että kuka pääsee mihinkin. Tosi moni tyttö petty, koska ei päässy sinne minne ois oikeesti halunnut (koska lukion kakkoset on kai etusijalla joten ne pääs lähinnä sinne minne tahtokin) mut mä oon superilonen… Ei oo varmaan hirveän vaikeeta arvata miksi tahoin päästä käymään yliopstossa? Ja ei, vastaus ei ole että mua kiinnostaisi joskus opiskella siellä.

Mitäs, ei kai tässä muuta, ensi kertaan! Kertokaahan hei edelleen jos on jotain mistä haluatte mun kirjottavan. :---)

7731 km

No heii, pitkästä aikaa taas. On ollut kiirettä, enkä oon siksi ehtinyt tänne kirjotella. Okei oon vaan oikeesti ollut superlaiska. Mut nyt on taas asiaa vaikka kuinka!

Viikko sitten meillä oli pitkä viikonloppu ja päätettiin Emilyn kanssa lähteä tsekkaamaan poikalukion festivaali…. ja se oli hullua. :----D Ei oikeasti saatu olla hetkeäkään rauhassa koska koko ajan joukko poikia rynni meijän luokse juttelemaan. Ja sillon kun joku ei uskaltanut tulla juttelemaan niin ainakin sieltä tuli huutelua ja ties mitä. Välillä on ihan kiva olla ilmiselvä ulkomaalainen ja ainoa blondi mustatukkasten joukossa. Meijän piti vaan käydä katsastamassa toi koulu ja festivaali mut koska meillä oli luonnollisesti hemmetin kivaa, niin jäätiinkin sinne melkeen 5 tunniks.. hups. Ja voin myös sanoa, että saatiin niin rumia katseita sinne tulleilta japanilaisilta tytöiltä.. :-----D

Koska tykättiin tosta festivaalista niin paljon niin päätettiin käydä tän viikon torstaina (yleinen vapaapäivä) tsekkaamassa yliopiston festivaali. Lähettiin sitten Ikebukuroon ja tällä kertaa Natsukikin tuli meijän kanssa. Mut mä koin järkytyksen kun Natsuki alko jossain välissä vinkua, että tahtoo jo lähteä Shibuyaan (minne oltiin menossa ton jälkeen), koska sitä ei kiinnosta japanilaiset jätkät.  :d Miten se on edes mahollista ?? Se tahtoo kuulemma Justin Bieberin. Ja ei, se ei ollut vitsi. No juu, lähettiin sieltä sitten parin tunnin kiertelyn jälkeen Shibuyaan ja äääää mä en enää taho tulla kotiin täältä! En oo eläessäni saanu näin paljon huomiota, en varmaan enää osaa olla tämän jälkeen Suomessa. :D Mut on mun pakko kertoa, että samalla kun mä saan sitä positiivista huomiota pojilta/miehiltä niin kyllä jotkut mummot ja papat osaa sitten tuijottaa rumasti. Välillä saan katseita, jotka oikeen huutaa: ”Olet maan alinta roskaa, mee takasin sinne mistä tulitkin”…. Mutta koska muahan ei tuijotea rumasti ilman syytä niin mulkoilen kyllä sitten ihan samalla mitalla takaisin.

Koulussa mä oon tän viikon enkuntunneilla oikeasti joutunut osallistumaan, eli kai toi opettaja on sitä mieltä että osaan nyt japania saman verran kun japanilaiset englantia, lol. Voin kertoa, että vaikka nämä on täällä niiiiiin järkyttävän huonoja englannissa niin ei mun japani silti ole niitten englannin tasolla. Alussa kun tulin tänne, toi ope pisti mut vaan lukemaan kaikkeä ääneen mut nyt oon joutunut kääntämään englanninkielisiä lauseita japaniksi.. voin kertoa, että on ollut superkivaa. Mut ei se mitään, ei täällä kukaan muukaan mitään osaa. :------D

Sit oon valmistanut superhienon japaninkielisen puheen (joka kertoo Suomesta, miten omaperänen aihe suomalaiselta!), joka mun täytyy esittää ens viikon lauantaina osan oppilaitten, opettajien ja joittenkin vanhempien edessä,  jee.  Ja tein myös siihen kuuluvan hienon powerpointin. :-----)  Sit meillä on tammikuussa chorus festivaalit eli jokanen luokka laulaa jonkun kuorobiisin.. nyt ollaan kuunneltu niitä biisejä aina homeroomissa ja kohta alkaa kuulemma tappelu siitä kuka joutuu laulamaan mitäkin, näin yks mun luokkalainen mulle kerto. ;--D Onneks osaan ehkä pitää puoleni, koska mun kauniilla lauluäänellä ei ihan mitä tahansa sitten lauletakaan..

Pakko kertoa tähän väliin, että olin aivan sairaan taitava tänään tennistunnilla! Meillä oli siis nelinpelit ja mun ansiosta voitettiin. :D Ja vaikka toi kuulostaa kaikkien mun tennistaitojen tunteville aivan naurettavalta niin totta se on. Okei pelataan aina 10 pisteeseen asti ja voi olla, että about 8 niistä oli Tamakin (siis mun parin) ansiota mut matchpoint oli täysin minua, haha. :----D Ja ennen meijän pelivuoroa jauhoin Tamakin kanssa varmaan vartin pelkästään japaniksi! Se, että mä oikeesti ymmärsin mitä se sano ja osasin jutella takasin järkytti mua, koska yleensä oon aaaaivan kujalla. =D

Marraskuu onkin sitten tästä eteenpäin maailman tylsin kuukausi! Seuraavaan neljään viikkoon sisältyy sunnuntaitten lisäks yks vapaapäivä, how nice. :))) Mut teille ihanille suomalaisille mun on pakko hieroa suolaa haavoihin ilmoittaa kauniisti Tokion tän hetkinen sää. Hetken jo vaikuttii siltä, että täällä viilenisi mutta hahaa, eipäs käynytkään niin. Aamusin on edelleen noin 15 astetta ja iltapäivisin menee  yli pariinkymmeneen asteeseen. :------------) Sään osalta en järin kaipaa Suomea.

Perheen kanssa ollaan kyllä taas säädetty niin paljon että! Ekanakin katottiin yks ilta telkkaria ja sit jostain syystä puhe käänty politiikkaan (joo älkää kysykö miten ajauduttiin siihen..). Voitte varmaan kuvitella miten helppoa on yrittää puhua politiikasta japaniksi. :-----D siinä kyllä käytettiin ahkerasti näitten sähköstä sanakirjaa. Sit mä oon taas vaihteeks selannut noin 547389 valokuva-albumia läpi ihan kaikista matkoista lapsuuden nakukuviin asti.. juujuu, en mä niitä ite katellut, mulle esiteltiin ne.  Mun hostsiskolta ja –veljeltä on kyllä kadonnut kaikki alun ujous..

No mutta juu, eipä mulla paljon muuta sitten kai ollutkaan. Oon varmaan unohtanut kertoa kaiken oleellisen mut eipä voi mitään. Oon ollut täällä jo yli 2 kuukautta!  Reilut 10 viikkoa itseasiassa… se on melkeen neljäsosa mun koko vuodesta, järkytys. Mut kaipaan teitä edelleen !

rakkaudella minäää