randomia osa 758439

Laitan taas Faceen kuvia, koska tää mun hostfamilyn nettiyhteys tuntuu olevan hemmmetin huono ja  en oo vielä kertaakaan täällä saanut bloggeriin ladattua kuvia…

No mutta niin! Koulupostauksen jälkeen taas ihan normaalia tekstiä. :) Ja koska kirjotan tätä kiireellä niin varautukaa siihen, että jutut on oudossa järjestyksessä eikä tässä tekstissä ole päätä eikä häntää. Tuli tosta koulujutusta mieleen, että jos jollain on mitään toiveita siitä mistä haluaa mun kirjottavan niin antakaa kuulua, muuten saatte vaan mun random tekstejä. :---D

Tänään (lauantai, wohoooooo huomenna ei ole koulua <3) oli maailmankaikkeuden tylsin koulupäivä. :D mulla on aina lauantaisin kolme tuntia jotain mistä en tajua sanaakaan ja sen jälkeen tennistä.. mut koska tänään satoi niin neljäs tunti olikin vaan itsenäistä opiskelua. Eli muut opiskeli ja minä yritin pysyä hereillä opettajan heittämän tuiman katseen takia. Tällä viikolla mun ryhmä on ollut lappujen jako vuorossa ja koska mä oon ainoa joka tulee aamulla minuuttiakaan ennen kellojen sointia kouluun, niin mä olen joka aamu sitten kaikki laput jakanu.  Yritä siinä jakaa jotain pistareita takaisin kun et osaa lukea kenenkään nimeä. :D no ei vaan, ei se oikeasti ihan noin paha juttu ole, koska jokaisella luokkalaisella on oma numero, esim. mä oon numero  40. Kaikkiin pistareihin ym. pitää aina nimen ja luokan lisäks kirjottaa myös se numero, ja se numero löytyy sitten myös meijän istumajärjestyksestä.  Sen takia jopa mäkin onnistun antamaan oikean lapun oikelle ihmiselle. Mut hirveen hidasta se on, kun yrität ettiä vaikka numero kakskasia istumajärjestyksestä… ja niitä pistareita on tosiaan varmaan 54783920 jaettavana. Onneks ei tarvii tota nyt muutamaan viikkoon tehä. =D

Tänään piti olla mun hostsiskon undookai eli sports festival jonne mä oisin sitten koulun jälkeen rientänyt. Mut jälleen kerran, koska oli sadepäivä niin toi undookai onkin vasta huomenna (vaikka huomisekskin on luvattu sadetta). Eli meikä herää myös huomenna kuuden jälkeen ja lähetään sitten koko perheen voimin sinne. Niin mikä nukkuminen? No ehtiihän sitä myöhemminkin.. vaikka ens kesänä sitten Suomessa.

Tänään me mennäänkin tossa kohta perhetuttavien (jotka mäkin siis jo tunnen) luo syömään ja sinne tulee myös joku näiden toinentuttavaperhe. Sen perheen äiti on englannin opettaja ja se haluaa tavata mut (oikeesti mikä näitä japseja vaivaa? :----D). Puhuin sen kanssa jo kerran puhelimessa, se soitti mun hostäidille ja vähän ajan päästä hostäiti tuli kysymään multa: ”Voitko puhua yhen mun kaverin kanssa?” Se oli maailman randomeintä. Se nainen oli kuulemma ajanu mun ohi autolla ja ois halunnu pysähtyä juttelemaan jo silloin, mut se aatteli, että se saattas olla musta vähän outoa. Ai vähän vai? Joku täysin tuntematon pysäyttää autonsa ja tulee juttelemaan……….. no juu, tämä on Japani, pistetään sen piikkiin.

Ens viikolla onkin sitten taas kahen päivän viikonloppu, koska lauantai on tosiaan jitaki gakushuu hi eli study at home day. Ja sit alkaa koeviikko. Mikä on sekin luksusta, koska päästään joka päivä jo ennen yhtä! <3 Mulla ja Emilylla on sillon tosiaan vaan japanin koe, joten käytetään muu aika meijän puheiden tekoon.. Ne esitetään tossa muutaman viikon päästä vissiin lukion ykkösille ja joillekin opettajille (japaniksi). Iso jee. :d Mulla ei ole edes vielä mitään hajua siitä mistä puhun. :--D

Tänään me heräsin kurkku kipeenä ja sama meininki on jatkunu koko päivän, paitsi että olo on vaan pahentunut koko ajan. Mun hostsisko, -veli ja –äiti on kaikki tosiaan jo ollut kipeenä, joten oiskohan nyt mun vuoro… tästä olosta päätellen on.  

moimmmoi, nina

EDIT: en ehtiny postata tota tekstiä ennen kuin jo lähettiinkin mut joo, hauskaa oli vaikka oonkin ihan rättipoikkipuhki. :----D

KOULUUUU

Kuten otsikosta voi päätellä, niin kouluasiaa on siis tulossa.  Nää asiat mistä kirjotan ei sitten todellakaan päde jokaisessa japanilaisessa lukiossa, en halua yleistää, kirjotan vaan omista huomiosta ja mun koulusta. (Tän aiheen keksin siis siitä, kun joku anonyymi kysyi koulukiusaamisesta. )

Anyways, mun koulu sijaitsee siis Tokion laidalla ja tää on yksityinen tyttökoulu. Täällä on sekä yläaste että lukio ja oppilaita on yhteensä vähän reilu 1400. Jep jep, iso koulu siis (no ainakin Suomen tasolla). Japanilainen ja suomalainen lukio eroaa toisistaa ihan täysin, samaa on lähinnä oppiaineet (ja niissäkin on eroja). :D

Ekanakin, meillä on on joka aamu ja iltapaivä homeroom, eli luokanvalvoja pitämä hetki, jolloin se tiedottaa kaikista asioista ja me saadaan kaikki pistarit ja läksyt takaisin. Täällä ei siis käytetä tunneilla aikaa tollasten palautukseen vaan ne tehään homeroomissa. Aamun homeroom sisältää myös 10 minuutin lukuhetken, jolloin kaikki lukee kirjoja (randomia, tiedän). Lisäks meillä on keskiviikkoisin koko vika oppitunti pelkkää homeroomia.  Koulun jälkeen jäädään myös aina siivoamaan oma luokka + joku toinen luokka tai vessa. Meijän luokka ei onneks joudu siivoamaan vessaa. :D Luokka on jaettu kuuteen ryhmään ja kaks niistä on aina siivousvuorossa, meikä siivos koko viime viikon… Mut ei siihen tosiaan mee kuin vartti.

Oppitunnit itessään kestää täällä vain 50 minuuttia ja oppituntien välissä on aina 10 minuutin välkkä.  Oppitunnnit alkaa aina täsmälleen sillon kun kello soi, opettaja astuu viimestään sillon luokkaan. Ja oppitunnit alotetaan ja lopetetaan täällä hiukan eri tavalla kuin suomessa.  Nimittäin joku määrätyistä oppilaista huutaa ”Se o tadashite kudasai” ja sen jälkeen ”Rei!” Ensimmäinen tarkottaa suunnilleen suoristakaa ryhtinne tmv. ja toi ’rei’ on sitten kumartakaa.  Ja sittenhän kummarretaan, niin oppilaat kuin opettajatkin.  Oppitunnin alussa toi on tavallaan tapa toivoa hyvää oppituntia ja lopussa se on tyyliin kiitos oppitunnista.  Ei ihan Suomen meininkiä. :----D

Täällä mennään myös samalla lukkarilla koko vuosi, eikä aineita (yhtä valinnaista lukuunottamatta) saa ite valita, eli kaikkea opiskellaan. Koeviikkoja on vuodessa 4 tai 5 ja sillon on 3 koetta päivässä 4 päivän ajan! Mut tosiaan yks koe kestää sen 50 minuuttia eikä 2 h 45 min niinkun Salppurissa (mun oma lukio Lahessa, niille ketkä ei tiedä =D). Täällä on myös ”Study at Home” päiviä, jotka on aina koeviikkoa ennen ja sen jälkeen. En tiedä miten japanilaiset noi päivät viettää mut mä otan ne ainakin loman kannalta (niitä on siis tosissaan ihan muutama vaan, ehkä 3). :---D

Ja niin niin, meillä on koulupuvut ja tosi tiukat säännöt. Ei meikkiä, kynsilakkaa,lävistyksiä, koruja tai hiusväriä. Ja koulupukuun ei saa tehdä muutoksia, eli solmiota on pidettävä ja hametta ei saa kääriä. (Mut tosiaan lähinnä seiskaluokkalaiset noudattaa tota vikaa sääntöä.) Ai ja lisäks, me ei saataisi pysähtyä koulumatkalla mihinkään vaan pitäisi mennä suoraan kotiin (mitääää, tää on niin outo sääntö…).  Tuota sääntöä olen noudattanut ehkä 10 kertaa ja nekin kerrat on ollut ECC kerhon jälkeen, kun pääsen niin myöhään, että meen suoraan kotiin. Muuten mulla on aina vaihtovaatteet mukana ja mä lähen koulun jälkeen hengailemaan jonnekin, shoppailemaan (tai lähinnä kattelemaan), valokuvailemaan tai muuta vastaavaa.

Ruokkis kestää täällä hurjat 50 minuuttia, mikä taitaa tosin johtua siitä, että sillon pidetään mm. tukareita, kerhoja ja oppilaat hoitaa kaikenmaailman asioita. Täällä ei myöskään käsite ”opettajien huone” ihan muistuta suomalaista kuvaa. Opettajien huone on nimittäin valtava, kaikilla opettajilla on omat pöydät ja opettajien huoneessa näkee aina ruokkiksen vikalla puoliskolla oppilaita. Kun ruokkista on jäljellä 30 minuuttia, koulunkellot soi ja se on merkki siitä, etä nyt voi hyökätä opettajien huoneeseen. :-----D siis sinne vaan kävellään, siellä on aina 6574839 oppilasta puhumassa jollekin opettajista.

Koulualueelta ei saa missään tapauksessa missään vaiheessa päivää poistua, ja jos poistuisitkin niin et pääsisi enää takaisin. Meillä on siis piha, mutta se on sisäpiha. Kouluun on vaan yksi sisäänkäynti joka on aamuisin auki. Päivät se on kiinni ja ulos pääsee painamalla sellasta summeria. No ulkoa ei sitten sisälle niin vaan tullakaan. :-----D täällä ei myös tunneta käsitettä lintsaus.

Mitäs vielä…. no täällä on ainakin kamalat paineet menestyä niin liikunnassa kuin muissakin aineissa. Liikuntaa täällä on 3 kertaa viikossa (mut tosiaan 1 kerta on vaan sen 50 minuuttia) ja meijän koulussa lukion ykkösillä liikunta tarkottaa tennistä, tanssia ja lentopalloa. Mulla ei  kylläkään oo lentopalloa, koska mulla on siinä päällä japanin tunti. Mut anyways! Meillä on ollut jo sekä tenniksessä, että tanssissa kokeet. Tenniksen ”koe” oli siis syöttökoe, eli opettaja katto kun teit alotussyötön kolme kertaa ja merkkas sit ylös että miten se meni. Tanssissa taas meijän piti pareittain esittää yks tanssi, jota ollaan harjoteltu muutama kerta aina tunnin aluksi. Ja syy miks sanoin, että paineet on kovat on se, että muut ei tosiaan tee mitään sinä aikana kun näytät opelle taitosi, eli toisin sanoen 39 ihmistä tuijottaa sua. Mulle se on ollut ihan sama, tiedän etten osaa eikä mua se hirveästi kiinnostakaan. :---D mut jotkut tytöt on kirjaimellisesti tärissyt kun ne on joutunu tekemään tollasta kaikkien muiden edessä..

Ja muitten aineiden paineet johtuu osittain siitä, että kun kokeet jaetaan homeroomissa takaisin niin tosi moni muukin oppilas kuin sinä itse näkee sen sun numeros. Meillä on luokalla siis määrättyjä ihmisiä jotka jakaa kaikkien kokeet/pistarit/läksyt takaisin ja ne antaa ne aina eturivissä istuville. Sitten ne pistetään menemään takariviin päin, eli jos satut istumaan takarivissä niin vähintään kaikki sun riviläiset näkee sen numeron.  Ja muut oppilaat katsoo kaikkien numerot ihan avoimesti ja heittää  sit sinne väliin aina kaikki kommentteja, niin siitä että ”menipäs hyvin” kuin että ”huhhuh, miten sulla meni noin huonosti?” Ja jälleen kerran, joillekin oppilaille toi on tosi kova paikka.  Mun ryhmä on tällä viikolla lappujen jako vuorossa, mutta kun en pahemmin kenekään nimeä osaa lukea niin en joudu niitä myöskään jakamaan, ainoastaan hakemaan ne opettajien huoneesta. :D

Muitakin mulle yllättyksenä tulleita juttuja varmasti löytyy mutta a) tää teksti on jo järkyttävän pitunen ja b) en muista enempää :-------D Ainiin paitsi, että käsite pukuhuone tarkottaa täällä (tyttökoulu kun on) sun omaa luokkaas. Mikä taas tarkottaa sitä, että liikkatuntien jälkeen et pääse suihkuun. :d ja sanotaanko näin että varsinkin tenniksen jälkeen se on superällöä.

terveisin no mieee

 PS. ÄITI JA ISKÄ ! (ja joku muukin jos kiinnostaa) Mä pysyn sittenkin täällä perheessä pidempään! En tiedä kyllä että kuinka kauan pidempään mut ainakin tän vuoden loppuun asti. Mun aluevalvoja soitti pari päivää sitten eka mun hostäidille ja sit mulle ja sillon kun juteltiin niin se kysy, että mites pärjään tän mun hullun pitkän koulumatkan kans. Sanoin, et onhan tää pitkä mut viihyn täällä perhees. Sit se pudotti, että mikäli mua ei tää matkan pituus haittaa niin nää ois valmiita hostaamaan mua pidempään kun ton 3 kk. Täällä on uusvuos tosi kiireinen, nää lähtee jonnekin pohjosempaan sukulaisille joten en oo varma vielä, että miten se hoidetaan. Vaihtoehdot on: a) meen mukaan b) oon jossakin muualla uuden vuoden (väliaikasessa perheessä tmv.) tai c) vaihan perhettä ennen uutta vuotta.  Mut anyways, siihen on vielä aikaa ja varmaan sekin selviää siis ajallaan. :---D aattelin nyt kuitenkin vaan tiedottaa, koska oon superrr iloinen. :---)

otsikko tähän

Moikka ihmiset! Lupailin pidempää blogikirjotusta joten tässä se nyt tulee. (varoitus: metrikirjotus.. :----D )Tosiaan, en voi uskoa, että oon ollut täällä jo näin kauan  (yli 5 viikkoa! ihan hullua). Musta tuntuu, että oon ollu koko ajan menossa ja tekemässä jotain eikä mulla ole oikeen ollut kunnon vapaapäiviä. En tiedä tarvitseeko tätä edes sanoa mutta oon siis ihan puhki. Toivottavasti tää kuitenkin tasoittuu kunhan kaikki ei ole enää niin uutta ja hienoa. :----) Voisin kirjotella ihan näin päivittäisistä perustekemisistä niin saatte ehkä jonkinlaisen kuvan mun elämästä täällä. =)

Lauantai (24.9.): Lauantaina käytiin koko hostperheen voimin Shin-Okubossa eli Tokion korealaisella alueella. :) mulla oli tosiaan aamupäivä koulua, mutta sen jälkeen miittasin hostäidin ja –sisarukset Shinagawan asemalla josta jatkettiin yhessä sitten tonne Shin-Okuboon. Ekaks käytiin lounaalla, jossa hostiskä sitten tapas meijät (sillä oli sitä ennen baseball-peli). Ruoka oli hyvää mut tosi tulista ja liha oli superläskirikasta. :d En ymmärrä tätä aasialaisten läskirakkautta, hyi hyi hyi, se rakenne on niiiiin ällöttävää. :----( Kierrettiin noin 67584930 eri kauppaa joissa mun hostsisko halusi käydä. Ne oli siis kaikki idol-ryhmien säläkauppoja joissa oli miljoona muutakin ihmistä ostelemassa kaikkea turhaa. Oikeasti, tollasta ihmismäärää noin pienessä tilassa en ole ennen nähnyt. Kävin myös Don Quiote – nimisessä kaupassa, josta löyty IHAN kaikkee mut joka oli myös maailman sekavin… en meinannut ees löytää sieltä ulos. :DD Hostäiti kysy multa haluanko käydä siellä ja luulin sen sanoneen, että haluanko käydä Donkey Hotellissa, mulle selvis vasta myöhemmin että liikkeen nimi olikin Don Quiote. xd Mut sain ostettua sieltä ripsarin pari euroo halvemmalla kun normaalista kaupasta (lol).

Tosiaan, tuli tosta ripsarista mieleen, että Japanissa on vaikka mitä samoja merkkejä kun Suomessa. Kaupoista täältä löytyy mm. H & M, The Body Shop ja Lush, huoltoasemista oon nähny Shellin ja Esson ja kauneudenhoitomerkeistä löytyy niin Maybellineä, Lorealia kuin Niveaakin.  H & M:ssä en oo vielä ehtiny käymään mutta sinne riennän piakoin (tiedän olevani niin japanilainen tällä hetkellä……………) =D

Sunnuntai (25.9.):  Sunnuntaina miittasin Emilyn Shinagawan asemalla ja lähettiin sieltä yhessä Harajukuun! Rakastuin jälleen kerran totaalisesti, siellä oli niin paljon tyylikkäitä ihmisiä ja ihania kauppoja. <3 Ei myöskään tullut yllätyksenä se, että siellä oli melkosen paljon muitakin turisteja. Emily tuntuu olevan vähän huono shoppailuihminen, se halusi lähinnä käydä poppibändien säläkaupoissa, kun taas minä olen enemmän vaate/kenkä/laukku ihminen… täytyy kenties jossain vaiheessa lähteä tonne yksin päiväksi. ;) Meijän lounas oli kaksiosainen, ekaks vedettiin Harajukussa crepet naamaan (vähän kuin lettu jossa on sisällä kaikkee hyvää, mulla oli mansikoita ja kermavaahtoa) ja sitten käytiin myöhemmin mäkissä… ;-----D no nyt on japanin eka mäkkikokemuskin saatu.

Harajukusta jatkettiin matkaa Meguroon, jossa oli yhen meijän ECC klubilaisen tanssiesitys. Me miitattiin Rubina (toinen klubilainen) Meguron asemalla ja käveltiin yhessä sinne tanssipaikkaan. Esitykset oli superhienoja, siellä oli kaikkia tanssilajeja ja kaikenikäsiä harrastajia.  Varsinainen seikkailu mulla alkokin sen jälkeen…. lähin tosiaan puolisen tuntia etuajassa pois sieltä, koska mun piti ehtiä kotiin seiskaksi. Ajattelin, että hei, kyllähän mä osaan yksin kävellä sieltä tanssipaikalta juna-asemalle………. ja miten kävikään? no eksyin totaalisesti. HYVÄ  MINÄ. No ei se mitään, kysyin joltain mieheltä tietä (taidokkaalla japanillani !) ja kyllähän mä lopulta sinne asemallekin selvisin, tehtyäni noin puolen tunnin ylimääräsen lenkin. :D

Megurosta otin junan Shinagawaan ja Shinagawan asemalla, kun olin vaihtamassa junaa, jäinkin suustani kiinni amerikkalaisen miehen kanssa. Se oli nimittäin aivan hukassa (siis hei enemmän kuin minä, jeeeee) ja autoin sitten sitä. Jonotin laiturilla omaa junaani kun joku random mies tuli mun luokse ja kysyi (englanniksi) että puhunko englantia. Vastasin, että joo tietysti ja se näytti siltä kuin se ois just löytänyt pelastuksen. :----D Kävi ilmi, että tää amerikkalainen oli ekaa kertaa japanissa ja se tekee työkseen jotain armeijaan liittyvää  (heheeeh hyvä kun muistan). No anyways, se on yleensä töissä Helsingissä (KYLLÄ !!) tai välillä muualla euroopassa muttei ole koskaan aiemmin ollut aasiassa.  Ja samaahan se voivotteli kuin kaikki muutkin: sitä kun japanilaiset ei puhu lähes ollenkaan englantia. Se sano, että heti kun se huomas mut, se ajatteli että hei, toi on blondi, sen on pakko puhua englantia. ;D  Juteltiin siinä sitten vähän aikaa minkä jälkeen autoin sen miehen oikeaan junaan (ja se kyllä kiitteli noin miljoona kertaa). Mut tuli sairaan hyvä fiilis, kun pystyi oikeasti auttamaan jotakuta, eikä vaan aina olemaan se, kuka on ihan kujalla. Täälläpäin oon nimittäin tottunut olemaan se asioista pihalla oleva henkilö, enkä tykkää siitä tunteesta.  

Maanantai oli ihka tavallinen tylsä päivä, josta ei ole melkeen mitään kirjotettavaa. Paitsi alan tykätä mun japanin maikasta koko ajan enemmän ja enemmän (alussa melkein inhosin sitä..). Nimittäin se tarjos mulle taas lounaan (jo toka kerta)... hehheh ai miten niin mut saa voitettua puolelleen ruoalla? :-----D meillä on aina Emilyn kanssa kaks tuntia japania just ennen ruokavälkkää ja en tiiä miks toi mummo haluaa meille ruokaa tarjota, mut hei senkus tarjoaa, säästänpähän rahaa. :) Ja meillä oli taas joka maanantaiseen tapaan kanjikoe, tällä kertaa meijän oli pitänyt opetella 32… mut mä osasin kaikki ! eri asia onkin sitten se, että muistanko ne myös tulevaisuudessa…. mut tällä hetkellä osaan siis kirjottaa noin 100 kanjia ja tunnistaa ehkä about 200. Eli oon varmaan suunnilleen 7-vuotiaan tasolla. :---------------------)

Tiistaina oli perustylsä koulupäivä mut koulun jälkeen oli onneks bukatsu (klubi) joka on aina päivän pelastus. Tänään lähinnä suunniteltiin tulevaa vuotta ja sitä mitä tehään joka kerta. Mua pyydettiin pitämään suomen kielen oppitunti ! EHHHEEEEEEEEEEE sehän varmaan menee tosi hyvin. :D Mut siis tottakai suostuin ja pidänkin sen tossa parin viikon päästä. Lähinnä varmaan opetan noille perustervehdyksiä, numerot ja jotain tyyliin ”minä rakastan sinua”. Ne pyys mua myös soittamaan samalla suomalaista musaa, joten jos jollain on jotain tosi hyviä biisiehdotuksia, niin antakaa tulla. Jos teiltä päin ei tuu ehotuksia niin klubilaiset joutuu varmaan kuuntelemaan Kaija Koota, Apulantaa tai Stellaa…  Ai ja kaikennäkösiä nuorten käyttämiä sanoja toivottiin kanssa kovasti mut must tuntuu, että mun suomi vaan huononee koko ajan joten saa nähä mitä mä klubilaisille selitän. :DD (joten niitäkin saa ehdottaa)

Loppukouluviikko menikin ohi ihan noin vaan, tylsää ja väsyttävää oli mutta siitäkin selvittiin.  Perjantaina saatiin talvipuvut! jeeee, se on paljon kivempi kun toi kesäpuku. Ja mikä huvittavinta, niin katoin mun kesä- ja talvihameen koot ja mun talvihame on 5 senttiä lyhyempi. :----------D Mut hei meillä on talvelle maailman rumimmat bleiserit…………. ja saadaan jossain vaiheessa takitkin (nekin on rumat, mikä yllätys). Mut tykkään siis tosta hame ja paita yhistelmästä paljon enemmän. :) (kuvaa tulee siitäkin puvusta faceen kuhan ehin) . Mites ihmisillä on mennyt koeviikko? xD mulla alkaa koeviikko vasta parin viikon päästä ja sillonkin mulla on tosiaan peräti se yks koe (japani) :DD

Mutta kaipaan silti jopa Suomen koulua. Kaipaan sitä, että koulu ei ole pelkästään täynnä lapsellisiä kikattavia tyttöjä, rotit ei kestä miljoonaa vuotta, mä oikeasti ymmärrän jotain, koulupäivät on lyhyempiä, koulumatka ei kestä 1h 15 min, saa meikata, käyttää koruja ja kynsilakkaa ja saa pukeutua miten haluaa. HUOOOOOOOOOOOOOOHH. :--------( anteeksi, olen valivali tuulella. Ja lisää vaan tulee…

Mä kuvittelin Suomessa tietäväni mitä stressi on…. mä olin väärässä. NYT mä tiedän mitä stressi on. Mä luulin myös Suomessa olevani melko itsenäinen, ja kai mä olinkin, mut ei sekään vedä vertoja tälle.  Tän vuoden jälkeen mä tulen kyllä pärjäämään omillani.. Nimittäin rupesin tässä tekemään kuukausi budjettia ja laskeskelin mihin kaikkeen mulla menee joka kuukausi minkäkin verran rahaa (ruoka, junamatkat, puhelin jne.). Hyvin se sujui, mut en osannut ottaa huomioon yllättäviä menoja, kuten sen, että mun 3 viikkoa sitten ostama suoristusrauta meni tänään rikki (!!!!! seriously, mihin katos japanilainen laatu??). 

Tänään oli eka kerta, kun toi stressi meni niin yli, että meinasin rueta itkemään. Niinkin tyhmän asian kuin 40 euron takia. Siis huomasin aamulla, että kappas, mun suoristusrauta ei mene päälle. Etin sitten kuittia kissojen ja koirien kanssa mutta en löytänyt sitä mistään. Niinpä mun koko hieno budjetti meinasi kaatua heti alkuunsa (koska en ottanut noita yllätyksiä huomioon, hyvä minä).  Ja mä tiedän, että kyllä sitä rahaa on, ei se siitä ole kiinni, mut mä en vaan taho käyttää sitä enempää kuin on pakko koska japani on oikeasti tosi kallis maa, joten täällä maksaa ihan peruseläminen jo maltaita. Loppujen lopuksi menin tänään iltapäivästä käymään mun hostukin kanssa siellä  kaupassa mistä ostin ton raudan ja saatiin kuin saatiinkin se vaihettua uuteen, vaikka mulla ei ollut kuittia. Ja sekin pelkästään sen takia, että mun hostäiti oli käyttänyt pistekorttiaan sillon kun ostin sen ja sen avulla se työntekijä näki, että se rauta oli oikeasti ostettua sieltä kaupasta jne.  Mut kertokaa mulle miksi, oi miksi, mä stressaan kaiken mitättömän takia?? 40 euroa ei olisi ollut maailmanloppu mutta mä kohtelin sitä sellasena. Mua vaan stressaa ihan kaikki just nyt.

Mut joo, ettei tää teksti lopu ihan täysin negatiivisissa merkeissä niin kerron nyt kuitenkin sen verran, että vaikka valitan kaikesta niin tykkään kuitenkin olla täällä ja viihdyn jo tosi hyvin. Tää kirjottaminen vaan tuntuu olevan paras keino purkaa stressi. :D kaikki ajatukset, ettei ne vaan jää pyörimään omaan päähän. Pahoittelen jos ette jaksa lukea. xd Lisää positiivisia juttuja: täällä on vihdoin” viileää”! Esim huomisen päivän minimi on 16 astetta ja maksimi 23. :---D mut trust me, täällä mä osaan jo laskea sen viileäksi. JA MÄ RAKASTAN TÄTÄ SÄÄTÄ. <3 Mä osasin tänään myös ihan itse hoitaa junakortin uusimisen ja matkustin myös yksin täysin tuntemattomasta paikasta (eli mun hostveljen koulusta, niillä oli bunkasai jossa olin) omalle asemalle, niin että mun piti jopa vaihtaa juna-asemia kesken matkaa (tällä kertaa en eksyny). =) ja arvatkaa vaan olinko taas ylpeä itestäni. ;D

Rakkkkkain terveisin Nina jolla on ikävä kaikkia

ps. ostin vihdoin xylitol purkkaa, enkä pulittanut siitä purkista kuin 7 euroa………… xylitol on täällä ilmeiseti ihan ihmeellinen uusi käsite, joten se maksaa maltaita. Mut mun oli pakko saada! Ai ja mulla tekee mieli suomalaista raejuustoa, xylitol-salmiakkia, kirpeitä omenia ja täysjyväsämpylää. Tiedän, että teitä kaikkia kiinnosti tuo tieto tosi paljon.

äääääääääääää olen hengissä ja selvinnyt täällä jo 4 viikkoa!

PAHOITTELUNI. :----( musta ei oo kuulunu, koska oon ollu hullun kiireinen!
Viime viikon sunnuntaina ja tän viikon maanantaina meijän koulussa oli bunkasai eli festivaalit. Kaikki luokat teki eri juttuja (suurin osa ruokaa :----D) ja niitä pysty ostaa. :) Oli hullun hauskaa mut mä olin ton jälkeen niin puhki ettei mitään rajaa.. meillä oli siis pe + la bunkasain valmistelua, su + ma bunkasai ja tiistaina oli siivous. Sit meillä olikin 3 päivää vapaata, oijoi mitä luksusta se oli. <3 Mutta ei ne mun kiireet loman takia loppuneet...

Keskiviikkona kävin vihdoin hoitamassa mun alien registration homman ja postissa nostamassa rahaa. Se oli kamalaa, mun kortti ei meinannut ekaksi toimia (ekaan kolmeen kertaan) ja ehti jo nousta pieni hiki pintaan, että mistäs sitä nyt saa rahaa.... mut onneks tajusin hinkata sitä korttia paitaani ja johan toimi! :D En kyllä halua tehdä tota uudestaan lähiaikoina..... Keskiviikkona koin sitten myös taifuunin!! HERRANJUMALA sitä sateen ja tuulen määrää. :d ette oikeasti voi uskoa. Puista katkeili oksia, täällä tulvi, junat ei kulkenu ja koulutkin lopetettiin kesken päivän (tietysti just sillon kun mulla ei oo koulua!).. Täällä on ollut jo aiemmin pari taifuunia mutta ne ei oo tullu lähelle Yokohamaa (jossa siis asun) mut toi tuli ihan meijän päälle. Me siis asutaan kerrostalossa ja täällä ei ole kuin yksinkertaiset ikkunat, joiden tosissaan pelättiin menevän rikki.. onneks näin ei käynyt. Huhhuh.. mutta hei, nyt sekin on koettu. (Ja siitä selvitty :----D)

Torstaina oli sit aamulla tosi hyvä sää ja lähettiin meijän koulun ECC clubin tyttöjen kanssa Shibuyaan Sweet's Paradiseen ja karaokeen. :----D Sweet's Paradise toimii periaatteella Suomen Pizza Rax, paitsi että sulla on 1½ tuntia aikaa ja nimensä mukasesti siellä on kaikkea makeaa. Sanomattakin selvää, että se oli kunnon hiilihydraattiparatiisi, kakkuja, keksejä, leivoksia, käärretorttuja, croissantteja, vaahtokarkkeja, suklaalähde...... mmmm. Hyvää oli (tietysti) mutta sen jälkeen en ole makeaa halunnut nähdäkään. :D Karaokessa viihdyttiin 3 tuntia ja se oli hullun hauskaa! Ihan sama, että olin ainoa joka ei osaa laulaa, silti tykkäsin. =) Rakastuin Shibuyaan! <3 Miljoonittain vaatekauppoja ja tyylikkäitä ihmisiä.

Tänään kävin Tokion Koreatownissä (Shinookubossa) ja se ihmismäärä oli jotain niin uskomatonta.... huomenna kohteena taas toimii Harajuku, jonne mennään yhdessä Emilyn (meijän koulun usa vaihtari) kanssa. Eli kiirettä pitää!

Mut hei ihmiset, seriously, tehkää skypet itellenne, mä haluan jutella kaikkien kanssa! Mulla on hullun ikävä teitä kaikkia enkä voi uskoa etten nää teitä 9 kuukauteen!! ;___;;

Haluaisin kirjottaa enemmän mutta en taas tietysti ehi, mut lupaan, että ens teksti tulee nopeemmin ja siinä on enemmän asiaa! Mulla on niin ikävä teitä. ;-----(

don't blame the world it's the dj's fault

Pahoittelen pitkista teksteista ilman kuvia mutta yritan nyt talla kertaa pitaa taman vahan lyhyempana.. ainiin koulun koneella kun olen niin ei ole kaikkia aakkosia mutta yrittakaa saada selvaa.. :-----D

Taalla on edelleen niiin pirun kuuma! Ma kuolen taalla, taalla on edelleen joka ikinen paiva 30 astetta lamminta..... waaaaah haluun Suomeen. Katoin tossa yks paiva ekan kerran Lahen saan ja voin sanoa, etta se 12-16 astettakin tuntuis musta just nyt paremmalta kun taa 30.. Ma kysyin mun hostveljelta ja sen kaverilta etta millon taalla viilenee ja vastaus oli, etta ehka joksus loka- tai marraskuussa. :d help meeeee

Koulussa meilla on tan viikon sunnuntaina ja ens viikon maanantaina bunkasai eli festivaalit. Meilla kaikki luokat tekee siis erilaisiua ruokia ja herkkuja joita sitten myydaan. Klubeilla on sit jotain muuta ohjelmaa, esim. mun klubi ECC pitaa erilaisia peleja, jotka liittyy siis kaikki jollain tavalla eri kieliin ja kulttuureihin. :) Bunkasain ansiosta meil on ensi viikolla ke-pe vapaata! Jee, kolme vapaapaivaa putkeen, herranjumala mita luksusta.

Kavin tossa viime viikolla ekaa kertaa kunnolla ite shoppailemassa ja lauantaina kavin yksin kavelemassa jonkun puoltoista tuntia.... enka edes eksyny! Oon taas hurjan ylpee itestani.. :-----D Mut heti tuntu paljon normaalimmalta kun paas tekemaan juttuja jotka on mulle Suomessa ihan itsestaanselvyyksia. Koulumatkan pituus kyrsii mua edelleen mutta muuten viihdyn taalla nyt jo tosi hyvin. Tykkaan mun hostperheesta ihan hirveesti ja oon oppinu tosi paljon japania taalla ollessani. Ainiin, koulussa mulla ja emilylla on joka viikko kanjitesti ja laskin, etta jos pidetaan toi tahti ylla mika meilla nyt on niin osaan vaihtarivuoden lopuks noin 600-800 kanjia. :-----) kuulostaa paljolta mutta se ei riita edes lehen lukemiseen.... heh.

Sunnuntaina kaytiin mun hostveljen ja sen luokkakaverin kans kolmistaan Asakusassa ja sit kaytiin sen jalkeen viela kotimatkalla Tower Recordsissa, joka on siis massiivinen levykauppa Yokohamassa. Seisoin siella varmaan 5 minuuttia vaan suu ammollaan.. ;D Ostin Cobra Starshipin levyn ja sen jalkeen sain kuulla, etta japanissa on myos CD-levyjen vuokrausliikkeita. :----D Kuin cool! Kaytiin sitten sellasessakin mutta enpa jaksanut vuokrat mitaan. Kivaa oli mutta odotan aina sunnuntai-iltoja eniten, koska meilla on sillon porukoitten kanssa aina skypetreffit. :----D Viimeksi puhuttiin puoltoista tuntia ja mun hostperhekin itseasias esittayty mun porukoille.. ne harjottelin suomenkielisia lauseita ihan sita varten. xD oisitte kuullu niitten harjottelevan "hyvaa iltaa" ja "hauska tutustua"... ;----D oijoijoi. Mut talla viikolla ei sitten Skypessa itkettanytkaan (niinkun viikko sitten).. kunnes nain hetken aikaa pikkuveljeani. En ollut puhunut sen kanssa ollenkaan taalla olon aikana joten itkuhan siina meinas taas tulla. Ikava on teita kaikkia, muuten mulla menee loistavasti. :----D

kanan eri osia, jättibuddha ja muuta kivaa

Lauantaina lähettiin koko perheen voimin ulos juhlistamaan mun hostmaman synttäreitä ja pidettiin kuulemma mulle samalla tervetuliasjuhlat. Meitä lähti siis hostäiti ja –iskä, sisarukset, täti ja mummo ja ukki. :-------------D tädin tapasin ekaa kertaa, mummon ja ukin jo tunnenkin. Mentiin syömään yakitori-ravintolaan. Yakitori on siis kanaa (ja kasviksia) vartaassa.. ja kana ei siis tarkota vaan mitään rinta- tai koipipalaa. Tuli siinä illan aikana siis syötyä mm. kanan sydäntä, niskaa ja kovaa sekä pehmeää rustoa…. MUTTA HYVÄÄÄÄÄÄ OLI. !!! hitto mua ärsyttää, että unohin kameran kotiin. :(( kuvia kyllä otettiin sitten ton ukin kameralla ja se on niitä innokkaasti mulle tulostellu mutta täällä ei oo skanneria. =(

Kameran oisin halunnu senkin takia, että samaan aikaan kun mentiin syömään niin siinä lähellä (aka samalla kadulla :D) oli menossa matsuri! Matsuri on siis tällanen festivaali, eikä niitä ihan joka päivä nää. Siel oli vaikka mitä, rumpujuttuja ja sit miehiä kantamassa jotain pienoistemppelin näkösta juttua (anteeks mun selitykset) ja samal hokemassa (tai siis huutamassa) jotain ihmeellistä kerran toisensa jäkeen. Ne käveli pari kertaa siitä yakitoripaikan ikkunan ohi ja aina kun kadulla joku huomas, että hei tuolla ikkunassa on gaijin (eli ulkomaalainen, eli minääää) niin kyllä niillä riemu repes. Mut anyways, oli tosi jees ilta kaikin puolin ja tollasia voisin ottaa lisää! :)

Sunnuntaina (viikon ainoa vapaa mulla ja hostveljellä <3 <3 <3 ) käytiin sitten Kamakurassa, joka on sellanen toooosi vanha kaupunginosa (kaupunki?) tossa Yokohaman eteläpuolella. Mentiin sinne nyt, koska tässä lähiaikoina ei oikeen päästä lähtemään minnekään, kun mun koululla on 2 viikon päästä bunkasai (festivaali) ja sit mun veljen koululla on kans kohta ja sit alkaa kaikkia kokeitakin………….. plääääääääh.

 Mut Kamakura oli ihan pirun siisti paikka! Kuvia löydätte mun facebook-sivuilta, kun tää blogger tosiaan lagaa niin pahasti täällä, ettei mun hermot riitä yrittämään saada kuvia tänne. :< kamakuraa kierretiin ties kuinka monta tuntia, käytiin temppeleissä ja kattomassa Kamakura Daibutsua, eli Kamakuran suurta (=VALTAVAAAAA) Buddhaa. Toi painaa siis yli 20 tonnia, kevyt kaveri. :)))) Sitten käytiin tietty syömässä (:------D) ja kierreltiin kauppoja toiset miljoona tuntia (<3). Söin muuten myös macha-pehmiksen! se on siis vihreen teen makunen pehmis… onko yllätys että tykkäsin siitäkin? tääl ei oo hirveesti löytyny ruokia, mistä en tykkäis (paitsi natto, eli käyneet soijapavut………….. YÄK). No okei, näitten herkkumakua en kyllä ymmärrä.. kaikki suolaset jutut on yleensä hyviä, mut kaikki makeet jutut on ihan liian ällömakeita ja muistuttaa yleensä koostumukseltaan lähinnä silmämunaa. :ddd (älkää sit hei ottako tätä väärin, varmasti täältä löytyy kaiken maailman hyviä makeita herkkuja jne, mut mä en vaan oo löytäny niitä). mut ruoka on hyvää<3

Tänään eli maanantaina (wordilla taas kirjotan) alkokin taas kouluviikko ja täytyy sanoa, että kyllä tästä lähin arvostan Suomen lukioitten 2-päivästä viikonloppua. Toi viikonloppu ei tuntunut miltään, siis se meni ohi silmänrräpäyksessä…  Nooo, tänään oli eka kunnon pitkä koulupäivä mut sekin loppu jo 15.40 kun ei ollu klubia tänään. Huomenna meen ehkä english &  cross culture clubiin, jos ne japsit siellä uskalatais vaikka jopa käyttää englantiaan.  Tänään olin kotona siis jo peräti viideltä, huomenna meneekin sit seitsemään, hohhoijaaa. Ymmärrän kyllä miks japsit ei kerkee näkee kavereitaan kun viikonloppusin, ei täällä yksinkertasesti oo enää aikaa koulun jälkeen. Mut hirmu mukavia on kyl kaikki koulussa, enkä mä siellä vielä oo oikeestaan ’opiskellu’ muuta kun mulle ja emilylle varta vasten järjestetyillä japsitunneilla (tänään 2 oppituntia, keskiviikkona 3). Ja enkun tunnilla luin jotain ääneen mut aikalailla siihen sekin jäi. Muilla tunneilla oon tähän asti lähinnä chillannu ja lukenu sanakirjaa ja kirjotellu kaikkee turhaa.

Ainiin, paitsi liikkatunnilla! Meillä on tällä hetkellä liikassa tennistä, lentopalloa ja tanssia ja lauantaina oli tenniksen vuoro… Meijän koulu on kyllä niiiiiin porvari koulu, meillä on oma tenniskenttä katolla. :----D se oli ihan jees, en osaa tennistä pelata mut eipä siellä kaikki muutkaan. :D tunti meni tosi nopeesti, koska meijän oppitunnit täällä on tosiaan vaan 50 –minuuttisia. :----D

Liityin muuten tänään (tiistai) clubiin! Liityin english cross culture clubiin ja siellä oli niiiin sairaan kivaa! Ne senseit oli molemmat amerikkalaisia ja kaikki tytöt siellä muutenkin tosi hauskoja, nauroin niin paljon sen 1½ tunnin aikana... huhhuh. :) mutta oli tosi jees ja musta tuntuu, että koulukin alkaa ehkä ton takia maistumaan enemmän...

p.s. oon jo mestari kulkemaan junilla !  ja myös puikoilla syömisessä. :D

Moiii ihmiset

Koulu alko toissapäivänä ja jännää on ollut! Vielä ei oo ollu kunnon tunteja mut huomenna ne alkaa.. Mua jännittää niin paljon!! Miten mä pärjään jollain liikkatunnilla, kun en ymmärrä mitään?

Jänniä ruokia on tullut syötyä, mm. tänään patonkia missä oli jonkun kalan mätiä. Ja se oli tosi hyvää. :D origamiakin oon taitellut ja kalligrafiaa kokeillut. Huhhuh.

DUUUUDSOONTI VALTAA MAAILMAN! Syötiin eilen iltaruokaa kun mun hostveli huutaa: "Finrando!!" telkkarist tuli siis joku sarja, siinä näky lunta ja poroja ja aattelin et okei, joku tylsä luonto-ohjelma Suomesta... mut se olikin Duudsonit! Hahaha naurettiin niille niin paljon, tosi minä lähinnä sille miltä pojat kuulosti japaniks dubattuina.... :----D

Junilla on tultu seikkailtua, mun koulumatka kestää siis tunnin junilla, plus siihen päälle vartin kävely täältä asemalle... heräämään joudun siis 5.45. :)) virkeenä, voitte kuvitella..
Kouluun kun meen niin vaihan junaa kaks kertaa ja se onnistuu kyllä aamusin loistavasti. Mut nyt tiedän mikä oikee ruuhka-aika on!!!! Eka juna jolla meen on paikallinen hidas juna, joten siellä mahtuu jopa seisomaan. MUTTA..... toka juna on sellanen nopee juna, jolla kaikki tulee... siis siinä asemalla on aina 6547839267584930 ihmistä odottamassa sitä junaa. Siellä muodostetaan jonot tosi järkevästi mut sit kun kaikki lähtee tunkee junaan... no se on jotain tosi ihanaa. Siinä kuljetaan vaan virran mukana. =D Asemilla on sellaset työntekijätkin, jotka tunkee ihmisiä juniin jos sinne ei mahu. :DDD Niin junassa ei mahu edes kääntymään, sä olet joka suunnasta kiinni jossain toisessa ihmisessä. NAMMMM. Ja meikä siellä hehkeenä, tukka käkkärällä, ilman meikkiä, hikoilemassa. :)

No joo, lyhyt teksti tällä kertaa kun en kaikkea jaksa/ehi kirjottaa. Hauskaa on ollut mutta hemmetin kova koti-ikävä! ;( okaasan sano, että mun japani on parantunut ja tänään söin ekan kokonaisen ateria kokonaan puikoilla. xD jes, mitkä saavutukset. <3

Nyt menen, mutta viikonloppuna ehkä lisää juttua! Voi olla että saatte joku päivä jopa kuviakin, vaikka mun rumilus koulupuvusta. Ainiin, arvatkaa tuntuuko perjantailta kun huomenna pitää herätä 5.45?? NO EI.